Kynäilyä

Viikon alkuun on mahtunut kaverin lasten syntymäpäivät, tyttöjen serkkupoikien vierailu, iltaisin myöhään valvomista jalkapallon parissa, ämpäritolkulla hiekkaa, joka kulkeutuu sandaalien mukana sisään, ja paljon kupsahteluja, kun pienempi osaa nousta seisomaan muttei laskeutua alas. Ja odotusta, kun miehen loma alkaa ensi viikolla.

Esikoinen on taas innostunut piirtämisestä. Tyttöjä, poikia, kruunuja, sydämiä ja erilaisia eläimiä. Hienoja sellaisia. Tahtoo myös harjoitella kirjaimia ja numeroita. Tehtäväkirjoja täytetään sitä vauhtia, että uusia pitää hommata. Oppimishalut ovat kovat.

Pientä nuhaa liikkellä, ainakin meidän neliöissä. Vuorotellen aivastelua, niistämistä, kuumaa juomaa ja punoittavia silmiä. Että pitää keskellä kesääkin.

Suunnitelmia talven varalle

Viikonloppu meni niin kuin pitkin. Paljon yhdessäoloa, puistoilua, pyöräilyä, jätskitötteröitä ja takapihan aurinkoa. Mukavia muistoja.

Tänään puiston kautta ystävän luo lounaalle. Suunniteltiin yhteistä mökkiviikonloppua talveksi. Lapset ja miehet jäisivät kotiin ja me kävisimme rentoutumassa. Suksetkin voisi ottaa mukaan, mutta pääasiassa saunomista, mässäilyä ja löhöämistä.

Pienempi nousi eilen avattavaa rahia vasten seisomaan, kurkoitti rahin sisältä kirjaa ja humpsahti pää edellä sisään laatikkoon. Nauratti ja nauroi itsekin. Isompikin on innostunut akrobatiasta ihan toden teolla. Tahtoo kiipeillä ja rimpuilla, tasapainoilla ja urheilla. Jos vain omatkin taidot kehittyisivät yhtä nopeasti kuin lasten.

Olemisen siedettävä keveys

Lihatiskiltä mureaa lihaa, toiseen kääreeseen lohta. Torilta perunoita, herneitä, nippu porkkanoita ja isommalle saippuakuplia. Ja tietysti torikahvit kera munkkirinkilän. Pilvien lomasta lämmin aurinkokin.

Ohjelmassa ei ohjelmaa. Nurmikko leikattu ja ostokset tehty. Grillataan, ehkä pyöräillään mutka mummulassa ja leikitään esikoisen junaradalla.

Rauhallista ja rentoa juhannusta!

Luonto

Siellä täällä pihojen ja teiden varsilla näkee oudon kalpeita, suorastaan harmaita, lehdettömiä ja kuin huntuun kääriytyneitä puita. Tuomenkehrääjäkoi, kuulemma. Näky on aavemaisen upea, kuin suoraan maalauksesta tai kauhukertomuksesta. Kuulemma puu ei tästä sen enempää kärsi. Vaikea uskoa.

Pienempi kampeaa kaikkea vasten polviseisontaan. Yrittää sohvalle, mutta ei ihan yllä. Itkee turhautuneena, ryömii jalkoihin ja vaatii syliin. Tonkii myös multaa, osaa avata roskakaapin oven, laittaa videot päälle ja löytää vessaharjan. Yöllä heitteli pupua sängynlaidan yli lattialle, nostin pari kertaa ja laskin tytön takaisin selälleen. Luuli sitä leikiksi.

Kirjastoreissu tehtiin tänään kahteen kertaan. Ensimmäisellä yrityksellä valittiin kirjat ja todettiin lainauskortin unohtuneen lipaston päälle. Onneksi kelpasi kävellä. Nähtiinpä isomman kanssa samalla reissulla kuorma-auton kippaavan hiekat lavaltaan työmaalle. Ja puhallettiin puhalluskukkia.

Allasbileet

Aamusta tulivat isovanhemmat ja veljet perheineen. Ikkunat ja ovet auki, kun helle helli. Iltapäivästä sitten pari ystävää lapsineen. Tarjottavaa riitti heillekin ja kaikille maistui. Kehuivat ja kiittivät, lämmitti mieltä. Tyttö sai elämänsä ensimmäisen barbin. Jotenkin sekin tuntuu ihmeelliseltä, että ollaan jo siinä iässä. Sai myös uuden ison uima-altaan ja uimarenkaan. Täytettiin ämpäreillä puolilleen vettä ja takapihan auringossa kelpasi kirmata. Vesi pärskyi kun kaverin kanssa hyppivät melkoisia hyppyjä.

Iltakävelyn tein kaikessa rauhassa. Yhä vain oli kuuma mutta olo oli rento, kun juhlat olivat ja menivät. Pienempi nousi unissaankin kerran sängyn laitaa vasten seisomaan. Ja hyttynen piinasi jossain lähellä korvaa niin ettei uni meinannut tulla.

Ei mitään järkeä

Eilen puistossa ikävä vastaanotto, kun puuveneet ja rimpuiluteline täysin säleinä pitkin hietikkoa. Vieressä kahden mäyräkoiran pahvit ja metalliputki. Lasinsiruja karusellin, liukumäen ja keinujen ympärillä. Ilkivaltaa, raivostuttavaa, surullista, järjetöntä. Esikoinen kysyi kuka särki ja miksi? Asia jäi selvästi vaivaamaan, kun vielä tänäänkin illalla mietti, että puistotyömies varmasti korjaa ne veneet.

Kolme vuotta sitten olin ollut vajaan vuorokauden äiti, ensimmäistä kertaa. Se tuntui ihmeelliseltä ja tuntuu yhä. Huomenna laitetaan pöytä koreaksi, tytöille hameet päälle ja isommalle saparot. Näin on sovittu.

Pienempi nousi eilen ensimmäisä kertaa tukea vasten seisomaan. Veti käsillä rahin reunasta, ensin kontilleen ja sitten huojuen ja heiluen jaloilleen. Tänään tyytyi muiden nostettavaksi.

Koira lähti eilen kotiin, kun vanhempani palasivat reissusta. Hoitajanpalkaksi uudet juomalasit.

Ennen juhlaa

Esikoisen syntymäpäivä lähenee. Tänään skipattiin puistoilu ja käytiin ostamassa leivontatarvikkeet. Jotenkin pitäisi onnistua taikomaan muutama kakku ja pari suolaista piirakkaa. Ja siivota muutenkin kuin vain imuroiden. Ikkunoista kaksi on pesty, viisi pesemättä. Koirakin on vielä hoidossa. Mies totesi tänään kodin olevan kaaoksessa. Ymmärrän mitä tarkoittaa.

Onneksi televisio toimii yhä, aurinko paistaa vaikka tuuleekin, kesäkukat ovat yhä elossa ja miehen kesäloma vielä edessä. Kotiäitiyden miinuspuolia on tuon lakisääteisen keäloman puuttuminen. Että neljäksi viikoksi irti kotitöistä ja muista. Sitä odotellessa.

Pieniä iloja

Esikoiselle uudet kesäkengät, kaksi koneellista pyykkiä ulos aurinkoon, jäätelöautosta pussillinen pakkaseen, allergialääkkeitä olon helpottamiseen ja vähillä vaatteilla paljon ulkoilua. Puistoäitikavereiden kanssa sovittiin, että keskiviikkona tilataan porukalla pitsaa. On luvannut helteiden jatkuvan.

Eilisillan peli kääntyi osaltani tappioon. Mies sai kaikki kaupunkipalaset. Tänään revanssi.

Lisää hankintoja

Ei onnistu enää kanavasurffailu. Televisio näytti eilen illalla merkkejä vanhuudesta. Tällä hetkellä toimii, mutta hitaasti. Ilmeisesti on kyse viikoista ellei jopa päivistä. Ja myönnän, en osaa edes kuvitella eläväni ilman. Ehkä se on merkki, että pitäisi kokeilla.

Käytiin isomman kanssa kaksin lastenkutsuilla. Vietiin lahjaksi vaaleanpunainen poni. Sekä lahjan antaja että saaja tykkäsi. Molemmat niin kovasti, että pieniä neuvotteluja piti käydä. Sillä välin pienempi oli herännyt takapihalta vaunuista naama punaisena ja märkänä. Huomenna uskaltanen vähentää vielä yhden vaatekerroksen.

Koska telkku toimii hitaasti ja illan ohjelmatarjonta on surkeaa, pöydälle on levitetty Carcassonne. Ja on minun vuoro voittaa.

Lukeminen kannattaa aina

Hullunrohkeina lähdimme kirjameissuille koko katraan kanssa. Ensimmäinen positiivinen yllätys, kun kaksilla vaunuilla mahtui hyvin kulkemaan. Toinen yllätys, kun molemmat tytöt jaksoivat kiertelyn kunnialla läpi. Mukaan olisi lähtenyt lukemista niin paljon kuin olisi jaksanut kantaa. Tyydyttiin pariin kirjaan ja pieneen tauluun. Kylkiäisinä vielä kassi, muistikirja ja esikoiselle tarroja.

Olosta nauttien pysähdyttiin torinrantaan jäätelöille ja patiolla yksi huurteinen. Molemmat tämän kesän ensimmäiset. Pienempi hylkäsi tutin ja imeskeli tossujaan. Kikatti kun vähän kutitti. Isompi laski kuplavolkkareita. Tunnistaa ne jo kaukaa.

Iltapalaksi päivällä tehtyä pitsaa, roseviiniä ja puoliksi luettu Kodin Kuvalehti.

Tulihan se sittenkin

Pilvinen päivä muuttui illasta auringoksi. Yhä tuulee, mutta ilma lämmin. Farkuista tarkenee jo kääntää lahkeet, ihan tuntuu oikealta kesältä.

Eilen kättäpäivää uuden naapurin kanssa. Vaikutti mukavalta ja teki kauniita kukka-asetelmia. Kysyi olemmeko viihtyneet täällä, en voinut kuin kehua.

Viikonloppuun pitäisi saada mahtumaan kauppareissua, kirjamessuja, tivolia, kaverin lapsen syntymäpäivät ja ne ikkunat odottavat yhä pesijäänsä. Ei ole vaikea arvata mikä pullahtaa listalta pois, jos aika ei riitä.

Iltakävelyllä koiran kanssa tuntemattomat koiran ulkoiluttajat pysähtyivät juttelemaan mukavia. Tämmöisestä siis jään paitsi kun en omista koiraa. Kuulokkeissa Vilkkumaa lauloi kuumasta kesästä.

Että tämäkin vielä

Maanantaina röntgeniin taannoin vaivanneen viisaudenhampaan vuoksi. Tiistaina lääkärille soittoaika kuvien tuloksista. Yllättäen toisen hampaan alta, vierestä, ympäriltä löytyi kysta. Tänään heti aamusta spesialistille arvoitavaksi. Näytti kuvasta outoa pallukkaa. Ei vaarallinen, mutta suuri ja ehdottomasti poistettava. Laittoi lähetteen sairaalaan, jossa toimenpide tullaan suorittamaan. Operaatio on sen verran iso, että pelkkä puudutus ei auta. Nyt vain odotellaan milloin kutsu käy. Että voi tympiä!

Muutoin ollaan puistoiltu, isompi polkenut kaikki matkat pyörällään. Pienemmän kummisetä kävi visiitillä, seuraavan kerran sitten jouluna, kun lähtee taas vähän kauemmas. Vanhempieni koira tuli viikoksi hoitoon. Pienempi ei tiedä itkeäkkö vai nauraa karvaisen otuksen kohdatessaan.

Ja pienempi sanoi eilen äiti.

Tuli ja meni

Joko se viikonloppu meni? Hyvä että ehdin perjantaina iloita tulevista päivistä niin jo ollaan sunnuntaissa. Eilen kaupungille ostoksille ja kaverille makutuomariksi. Kantamusten kanssa syömään, jalkojen lepuutusta ja kiireisiä tarjoilijoita. Illalla pesueen saunottamisen jälkeen hiuksia kiharaksi ja kopisevilla kengillä ystävän luo. Parit siellä ja parit kaupungilla. Kesälomille kirmaavia nuoria joka puolella.

Tänään siivousta, päiväunet sohvalla ja valmistautumista. Iltapäivällä pyöräiltiin muutama kilometri veljenpojan synttäreille. Ilmapalloja ja uusi iso autorata, joka sytytti myös aikuiset. Täydellä vatsalla sama matka kotiin, pienempi pilkki loppumatkasta.

Takapiha on kaunis, kun kukat on saatu ruukkuihin. Viimeinen vielä laittamatta. Huomenna.

Mammaliini haastoi, kiitos! Juuri nyt en ehdi pistää täytäntöön, mutta ajan kanssa sitten.

Hankintoja

Ovatko kaikki syntyneet kesäkuussa? Seuraavat kolme sunnuntaita on varattu pelkästään lasten syntymäpäiville, yhdet niistä oman esikoisen. Luvassa siis pullaa, kakkua, kahvia ja rahan menoa. Vaikka ei lahjan paljoa tarvitse maksaa ollakseen hyvä, ja itsekin voisi jotain tehdä, mutta nykyään pienikin on kallista.

Tänään hommattiin kesäkukat. Mielessä oli jo jotain, mutta puutarhalla sokaistuin siitä kukkamerestä ja tahdoin kaikki itselleni. Keltaisia, punaisia, sinisiä, ihania valkoisia, amppeleita ja vielä etupihalle muutama. Pois lähtiessä kadutti etten ottanut sitä yhtä isoa.

Pienempi on hoksannut ovet. Niitä pitää työntää ja vetää, sormet jäävät alle ja huoneesta ei pääse pois. Ja pelkää imuria. Hirveä huuto ja itku, kun yritän siivota. Järkyttyneenä katsoo kummaa vekotinta.