26.3.07

Oi ihana maaliskuu

Aurinkoa on riittänyt, kirkkaan sinistä taivasta ja lämpöä monen asteen verran. Lumet sulavat sellaista vauhtia, että rattikelkka joutui jo varastoon ensi talvea odottamaan. Puistossa on niin iso rapakko, että siinä aikuinenkin pystyisi uimaan vaikka selkää tai koiraa. Ja lapsilla on missä loiskuttaa. Ei auta vaikka kuinka olisi kumisaapasta ja kurapukua, kun kotiin päästyä kaikki on sukkia myöten märkää.

Pienempi on taas hetkessä oppinut monta uutta sanaa. Oikeastaan toistaa melkein kaiken mitä ympärillään kuulee. Juusto suurimpana herkkuna on tutua, kurkku on kuukku, syliin on käsien ylös ojentaminen yyii huudon säestämänä. Nyökyttelee ja puistelee päätään aina kun jotain kysytään ja siitä voi sitten arvailla kumpaa tarkoittaa.

Minä nautin valoisista illoista, mutta aamut tuottavat vaikeuksia. Kun pienempi ei millään käsitä, että sitä ei tarvitse herätä heti ensimmäisen sarastuksen aikaan.

19.3.07

Tuloksia ja päätöksiä

On kävelty ja pyöräilty kaupan, puiston, kaupungin ja jumppasalin väliä. Mies piti pari viikkoa sitten hiihtolomaa, mutta siitäkin tuntuu jo olevan ikuisuus. Oli niin mukavaa juoda aamukahvit yhdessä ja miettiä päiväohjelmaa ilman kiireisiä aikatauluja. Ei tehty edes listaa asioista joita olisi pitänyt loman aikana hoitaa, ulkoiltiin tyttöjen kanssa ja pelattiin naapureiden kanssa iltamyöhään. Olisin voinut tottua.

Mutta arjessa ollaan taas jo toista viikkoa. Päivisin ei ole paljoa toivoa ehtiä koneelle ja iltaisin vapaa-aika menee yhä vain lenkillä tai jumpassa. Karkkipäivä pitää, tosin jäätelöä on mennyt arkenakin. Ja lomalla viiniä, mutta siitä en tohdi tinkiä. Yhdet pieneksi käyneet farkut sain yllättäen mahdutettua jalkaani, joten jotain hyötyä tästä kaikesta on.

Viime viikolla vein tyttöjen päivähoitohakemukset läheiseen päiväkotiin. Syksyllä olisi tarkoitus lähteä jatkamaan opintoja. Muutaman kotiäitivuoden jälkeen päätös jännittää ja pelottaa.

6.3.07

Tekniikan maailma

Ei enää vanhojen nauhojen kelausta, ajastamista ja nauhalta ohjelman etsimistä. Nyt se on meilläkin. Se laite joka näyttää muutaman kanavan lisää ja tallentaa ohjelmat yhdellä napin painalluksella. Mies asensi johtoja pari tuntia hiki hatussa ja ojensi sitten ohjekirjan käteeni. Sanoi, että opettele sinä, minä en jaksa. Hoksattiin heti Ylen teemalta Nyhjää tyhjästä -ohjelman uusinnat. Pakko nauhoittaa vai sanotaanko sitä että tallentaa? Aivan sama.

Lapset, jumppa ja hyvät ilmat pitävät niin kiireisenä, etten ole ehtinyt edes vilkaista konetta. Harmittaa, vaikka tärkeäitä asioita kaikki toki. Tärkeää on tämäkin, kirjoittaminen. Ja naapureiden kanssa pelataan aina kun ehditään ja uuden vuoden lupaukseni lukea kirja kuukaudessa velvoittaa myös.

Naapureiden vaaka näytti kilon vähemmän kuin viime punnituksessa. Houkutukseksi haimme jäätelöautosta laatikollisen makeaa.