Omat lait

Pienempi luulee, että kaikki mikä on tytön omien sanojensa mukaan vapaana on hänen vapaassa käytössä. Esimerkiksi esikoisen piirustuksiin voi lisätä omia koko kuvan peittäviä viivoja ihan vain siksi, kun se oli pöydällä vapaana. Meillä on kaikki laitettava piiloon, mieluiten lukkojen taakse.

Tämä viikko on mennyt artikkelin kimpussa. Huomisen pyhitän kandintyölle. Yläselkä, hartiat ja niskat on ihan jumissa. Pää ei käänny eikä taivu. Tämän siitä saa, kun lösöttää huonossa asennossa huonolla tuolilla. Ehkä huominen steppi auttaa pahimpaan.

Hyvä syy blogata

Kelloja on siirretty ja samalla siirryttiin takaisin arkirytmiin. Herätys kuudelta ja siitä sitten vauhdilla päivä läpi. Koululta kauppaan, kaupalta tytttöjä hakemaan, kotiin ja mahdollisesti vielä mutka jumppasalille. Illalla ei tarvitse odottaa unta.

Viikonloppuna kokeilin uutta monitoimikonetta ja onnistuin loihtimaan kannullisen vadelmapirtelöä. Helppoa, nopeaa ja hyvää. Esikoinen toivoi ensi kerraksi suklaapirtelöä. Eiköhän sekin onnistu. Seuraavaksi pitäisi kokeilla osaako kone tehdä pullatakinaa. Minä nimittäin en osaa.

Kalenteri näyttää tälle viikolle kaiken peruspyörityksen lisäksi paljon menoa ja meininkiä. Täältä voi sitten muutaman vuoden päästä lukea, että mitä sitä on aikoinaan puuhailtu, kun ei muuten muista.

Hetki ilman herätyskelloa

Vietämme tyttöjen kanssa syyslomaa. Nukutaan aamulla pitkään ja aloitetaan päivä ilman kiirettä. Hoitoreppu on laitettu kaappiin ja koulutyöt siirretty hetkeksi syrjään. Laiskotellaan ja ulkoillaan jos ilmat sallivat.

Eilen kävin tekemässä muutaman tunnin iltavuoron läheisessä kirjastossa. Mukavaa oli ja töiden ohessa laitoin itslleni taas läjän kirjoja ja lehtiä varaukseen. Jos ei muulloin niin viimeistään joululomalla on sitten aikaa lukea. Kirjallisuuden kursille piti lukea Mukan Maa on syntinen laulu. Onneksi piti, olisi ehkä jäänyt minulta muuten lukematta. En voi kuin kehua. Kuinka monta muuta kirjallisuutemme helmeä minulta onkaan mennyt ohi.

Huomenna mummu ottaa tytöt hoiviinsa ja minä kaivan ne syrjään laitetut koulutyöt esiin. Kandintyö on aloitettu, mutta kiire sen kanssa tulee. Lähdekirjallisus on vallannut työpöydän. Olen liimaillut merkkilappuja jokaisen kirjan sivuille ja koitan muistella, että mitä milläkin merkkilapulla olen tarkoittanut. Kaoottista.

Bensaa suonissa

Kävin muutama päivä sitten bodystepissä. Olen tähän asti onnistunut välttelemään sitä, mutta pienen painostuksen alla suostuin kokeilemaan. Hyvältä tuntui, mahtavalta suorastaan. Balancen kanssa onkin vähän motivaatio takkuillut. Vauhti tuntuu tosin vieläkin, pohkeet kramppasivat ja kävely oli vaikeaa vielä tänäänkin.

Lauantaina kävin tanssimassa Maijan kanssa. Tai jos en ihan kanssa niin tahdissa ainakin. Ehkä se ei auttanut pohkeiden toipumisessa. Mutta hauskaa oli ja Maija kuulosti yhtä hyvältä kuin aina. Vähän olisin uudelta levyltä jotain yllättävää odottanut. Pitää kuunnella vielä muutaman kerran läpi ennen kuin enempää arvostelen.

Pienempi kysyi tänään isältään: "Mitä sinä askaltelit siellä töissä? Kukkasia?"

Varhaisdementia vaivaa

On juhlittu syntymäpäiviä, sekä miehen että kuopuksen. Kävi kaverit, serkut ja isovanhemmat. Kummit lähettivät paketit ja me lauloimme aamuhämärässä. Nyt on juhlista toivuttu ja viime viikonloppuna teimme naapureiden kanssa retken luontoon. Tallottiin polkuja, istuttiin laavulla ja makkara maistui. Vaatteet haisevat vieläkin savulle, mutta ei haittaa.

Opinnot pitävät niin kiireisinä ettei tässä oikeasti ehdi yhtään mitään muuta. Toisella kädellä hämmennän kattilaa, toisella imuroin. Pyykit odottavat pesua ja kuivat roikkuvat telineessä. Tänään vein tytöt hoitoon ja muistin kuravaatteet, mutta unohdin hoitorepun. Kaupassa muistin maidot, mutta unohdin munat. Kirjastossa yritin tehdä varausta kirjaan, joka sitten loppujen lopuksi olikin jo minulla lainassa. Toisen kirjan lainasin ja kotona huomasin, että sekin oli jo minulla.

Jotain piti tähänkin kirjoittaa, mutta unohdin jo senkin.