Helpotusta elämään

Pienet voi olla ilot, mutta eilen minä tuuletin hakiessani postia. Taloyhtiön roskakatokseen oli vihdoin ilmestynyt kaksi uutta roskalaatikkoa, toinen lasille ja toinen metallille. Tähän asti ollaan pyörällä viety kierrätysjätteet lähimpään ekopisteeseen ja se on ollut melko työlästä. Meillä kun tuota kierrätettävää kertyy lyhyessäkin ajassa melkoiset määrät. Tuuletin siis ja omasta mielestäni ihan aiheesta.

Pienemmälle tuli tänään puistossa kinaa kiikusta, kun toinen saman ikäinen tahtoi samaan aikaan samaan keinuun. Seurasin sivusta, kun esikoinen pyyhälsi kesken kaiken paikalle puolustamaan pikkusiskoaan. Tätä en ole ennen nähnyt tapahtuvan.

Aarteita

Seinäkalenterissa luki lauantain kohdalla, että puistoäidit ravintolaan. Niin maistui pannupitsa jälkiruokineen, alkudrinkiksi omppuroska ja jatkoilla pari siideriä. Jos (ja kun) syksyllä lähden jatkamaan opintoja niin näitä puistoäitejä minun tulee ikävä. Harvassa työpaikassa on niin hyvä yhteishenki kuin tässä kotiäitiringissä.

Viikonloppuna kaivettiin varastosta tytöille minun vanha My little pony -talli tavaroineen. Onneksi olen aikoinaan älynnyt tämmöisenkin säästää. Voi esikoisen onnea, kun pääsi leluja pesemään ja lopulta leikkimään. Pienempi häärää tallin ympärillä, hakkaa ponia lattiaan ja huutaa "iaa iaa".

Maanantai alkoi asiaan kuuluvalla tavalla, pienempi pesi sohvan vesimukinsa sisällöllä ja upotti banaanin aamukahviini. Positiivisena yllätyksenä esikoinen jaksoi polkea pyörällään puistoon ja takaisin, omasta pyynnöstään ja ilman kitinöitä. Toiveissa on päästä kesään mennessä tuplarattaista lopullisesti eroon.

Pölisee

Laatikosta on kaivettu esiin ohuet sormikkaat, villakaulurit on vaihdettu huiveihin ja toppapuvut vuorettomiin. Esikoinen sai uudet lenkkarit joilla on lupa kävellä vain asfaltilla. Tyttö kertasi ääneen ja kertoi mummullekin, että uusilla kengillä ei saa mennä lumelle, rapakkoon eikä hiekalle. Näillä säännöillä kengät pysyvät käyttökelpoisina ehkä syksyyn asti.

Minulla silmät vuotavat ja iho kutiaa, kun kevät tuo allergiaoireet mukanaan. Pitäisi varata aika lääkäriin ja hakea kunnon lääkkeet. Pitäisi imuroida kerran päivässä, kun pölyä ja hiekkaa kertyy hetkessä nurkat täyteen. Pitäisi pestä ikkunat. Ja sitten voisi toivoa, ettei kukaan menisi lämimään ruutuja rasvaisilla käsillään eikä painamaan kielen ja nenän kuvaa.

Perhekerhossa puhuttiin luomisen ihmeestä ja paimenista. Me äidit suunnittelimme tulevaa lauantaita, kun pöytä on jo varattu mukavasta ravintolasta.

Ja jos joku ei vielä tiedä, tänään on torilla kultajuhlat!

Kevään lapsi

Eilen tuli ikää vuosi lisää, nyt ollaan tukevasti viidenkympin puolivälissä. En ota ressiä, vaikka osa tutuistani veikkasikin että jo tulisi kolmekymppiä täyteen. Lahjoja on tullut jo vähän etukäteen ja sitten ihan yllätyksiäkin. Mies lahjoi uudella selkärepulla. Olen jo tovin metsästänyt itselleni sellaista joka täyttäisi kaikki vaatimukseni. Nyt sitten mies antoi juuri oikenalaisen. En ymmärrä mistä sen on löytänyt, jäi salaisuudeksi.

Iltaisin on hermoiltu television ääressä, kun kiekossa pelataan suomen mestaruudesta. Meillä tietenkin sykkii keltamusta sydän. Tänään voi taas mennä kaupunki sekaisin.

Huomenna lapset pääsevät pitkästä aikaa yökylään mummulaan. Meillä on naapurin kanssa suunnitelmissa saunanlämmitystä, hyvää ruokaa, juomaa ja läjä pelejä. Odotan pari viikkoa sitten voittamaani yllätystä.

Kevätkiharat

Pääsiäisenä pääsi karkkipäivä vähän venymään, kun suklaamunia tuli itse ostettujen lisäksi muutama lahjaksikin. Kana kävi parina yönä munimassa esikoisen sängyn alle namia ja löytyipä yllätysmunia sohvatyynyjenkin alta. Vastapainoksi herkuttelulle siirryin eilen iltalenkillä kävelystä hölkkään. Venyttelystä huolimatta jalat tuntuivat tänään tavallista raskaammilta.

Sunnuntaina tarjottiin vanhemmilleni lammasta ja perunalaatikkoa. Eilen grillattiin miehen kanssa terassilla kevään ensimmäiset makkarat. Vielä ei kuitenkaan uskallettu poistaa pressua pihakalusteiden päältä. Mies meinasi että vielä saattaa lunta tulla sen verran. Pessimisti, sanon minä.

Jossain välissä ehdin istumaan parturintuoliinkin ja istuinkin sitten heti kerralla muutaman tunnin, kun kampaaja väkersi rullat hiuksiini. Kiharat ei kuulemma ole nyt kovin in, mutta minä tykkään. Esikoinen kommentoi uutta tukkaani takkuiseksi ja totesi etteä tasaiset hiukset on paremmat.

Pikkunoitia

Tein viime viikolla urotyön, kun kävi läpi muutaman varastossa ja kapissa lojuneen pahvilaatikon. Putsasin, viikkasin ja pakkasin tyttöjen vanhoja vaatteita järjestykseen. Lauantaina kävimme kaverin kanssa kirpputorilla myyntipöytää pitämässä. Päivän saldo oli loppujen lopuksi ihan kohtalainen, vaikka enemmänkin olisi saanut mennä. Ostajien vähyys johtui kuulemma hulluista päivistä. Kotimatkalla veimme Pelastusarmeijalle ison pinon laatikoita täynnä hyviä vaatteita.

Viikonloppuna pelattiin taas naapureiden kanssa korttia. Panoksena oli, että häviäjien täytyy järjestää voittajalle jokin pieni yllätys. Jään odottamaan mitä minulle keksivät. Sovittiin parin viikon päähän uudet treffit.

Sunnuntaina esikoinen ja kuopuskin pukeutuivat trulleiksi. Mummun kaapista löytyi essua ja huivia molemmille ja kasvoihin vielä vähän asiaan kuuluvaa maskia. Parin naapurin oven takana käytiin ja höyhenillä koristellut pajunoksat vaihtuivat makeisiin. Voi sitä riemua, kun kotona käännettiin vanha kahvipannu nurin ja namut levisivät pöydälle. Siitä riitti laatikkoon säästöönkin seuravaa karkkipäivää odottamaan.