Tilaa syksylle

Syksyn lukujärjestys alkaa hahmottua. Ensi viikolla loppuu tämä lomailu ja luennot kutsuvat. En ole koskaan tykännyt opiskelusta, mutta nyt on pakko kaivaa motivaatio esiin. Onneksi tytöillä on päivähoito lähtenyt hyvin käyntiin. Yksi huoli vähemmän, kun lähtevät aamuisin ilman tappeluja ja jäävät ilman itkuja. Vaikka moni sanoo, että vielä saattaa sekin vaihe tulla.

Flunssa pyörii yhä nurkissa. Vuoroin yskii mies, vuoroin minä. Nenliinoja on menossa jo toinen säästöpakkaus. Ystävä antoi lääkkeeksi itsetehtyä viinimarjamehua.

Tänään viikkaan ohuet paidat ja lyhyet housut ylähyllylle, sandaalit varastoon ja teen tilaa villapaidoille. Uima-altaasta tyhjennettiin ilmat jo viime viikolla. Kesäkukista lobeliat kuolivat ensimmäisinä, muissa on yhä väriä.

Yhdet hautajaiset

Naapureilla oli kaksi hiirtä, vanha ja lihava. Naapureiden ollessa reissussa minä ja esikoinen olimme aina valtuutettuja hiirtenhoitajia. Vanhempi kuoli pari viikkoa sitten, lihava toissapäivänä. Olin tyttöjen kanssa mukana hautaamassa jälkimmäistä. Esikoinen heitti multaa pieneen kuoppaan ja haki ison kiven merkiksi päälle. Kyseli yllättävän vähän, olin jo varautunut vaikeisiin.

Myös pienemmällä on korvatulehdus. Ja lisää silmätippoja. Pitää antaa kuudesti päivässä ja yöksi vielä salvaakin. Esikoiselle tippojen laitto teki tiukkaa. Juoksi karkuun ympäri taloa ja puristi silmiä tiukasti kiinni. Pienempi on helpompi, tippojen laiton jälkeen sanoo "issää" eli lisää.

Viikonloppu ei tule yhtään liian aikaisin. Mielessä on suklaat ja viini, kiireettömät aamut ja toivottavasti rauhalliset yöt.

Viruksen uhrit

Hain tytöt kesken päivän hoidosta, kun esikoinen oli alkanut itkeä kipeää korvaansa. Illalla lääkäriin ja tulehdushan siellä oli. Kaupanpäälle silmätippojakin. Pienempi on yhtä räkää, mutta toistaiseksi on pärjätty ilman reseptejä. Öisin yskäkuoro on melkoinen.

Vajaalla teholla käyn itsekin. Aikomus oli aloittaa aamulenkit, mutta ei näillä voimilla liikoja hölkkäillä. Lämpöä oli yhtenä päivänä, pääkipua toisena, kurkkukipua ja vielä lihassärkyä. Mutta samaa on kuulemma jokaisella jonka kanssa olen pariin päivään puhelimessa puhunut. Tieto ei suoranaisesti helpota oloa, mutta lohduttaa kyllä.

Mies ilmoittautui kitaratunneille. Tiedä kuinka pian on ensimmäinen bändi kasassa.

Harrastetaan

Eilen hävisin Puertossa, tänään kadonneissa kaupungeissa ja uutuudessamme Schotten tottenissa. Omasta mielestäni osaan kyllä pelata, mutta tämä tämmöinen tappioputki alkaa syödä itseluottamusta. Tarvitsen kipeästi voiton.

Meinasi päivä mennä ihan pelaamiseksi, kun minulla ei ollut kummempia asioita hoidettavina ja naapuritkin olivat jouten kotona. Käytiin kuitenkin porukalla soramontuilla uimassa ja sieniä keräämässä. Toisin sanoen minä heittelin kiviä ja juoksin paarmoja karkuun. Mutta aurinko lämmitti ihanasti. Vähän kyllä piti harmitella, kun pelikortit jäivät kotiin.

Esikoinen on nyt ilmoitetty syksyn satubalettiryhmään. Sattumalta perhepäivähoidosta tuttu kaveri tulee kuulemma samaan ryhmään. Hauskaa. Ja minä päätin jatkaa proosassa, vaikka esikoisen baletti osuukin samalle illalle. Tiukat on aikataulut.

Karkkipäivä

Leivoin pari pellillistä pitsaa ja tarjosin appivanhemmillekin. Maistui, persikka oli onnistunut lisäys. Mies toi kaupasta ruokaa ja punaisia ruusuja. Esikoisen kanssa kävimme erikseen karkkikaupassa lauantain herkkuja hakemassa. Ei löytynyt karkkikaulakorua eikä yksiä tiettyjä renkaita, joista erityisesti pidän. Mutta onneksi muita suosikkeja kuitenkin. Jostain syystä esikoisen pussi on yhä lähes koskemattomana keittiön pöydällä. Minun odottaa avaamattomana iltaa. Boksissa on pari sarjaa tallennettuna.

Pienemmän ensimmäisiä kokonaisia lauseita: Äitii, missä oooleet? Missä äiti onn? Ja ässä lausutaan hienoisesti suhisten.

Etsivä ei löytänyt

Helteiden jälkeen tämä päivä tuntui liioitellun kylmältä. Melkein piti takki laittaa päälle, kun tuuli kävi pohjoisesta. Toivottavasti vielä tulee alkuviikon kaltaisia päiviä, ehdin jo niin tottua.

Kävin aamulla kaupassa ja yritin ostaa viikonlopuksi viinitonkan. Mutta eihän sitä alkoholia saa ostaa ennen yhdeksää, ei vaikka kuinka olisi suunnitellut. Poljin päivällä kaupunkiin, vein opintotukihakemukset henkilökohtaisesti Kelalle. Ja virkailija sanoi lievästi tympääntyneenä, että nää ois voinu kyllä viedä suoraan yliopistolle, nää käsitellään katos siellä. Anteeksi, en tiennyt. Kiersin kaupungin kaikki kaksi kirjakauppaa uuden kalenterin toivossa. Huonoja oli kaikki. Tahdon sellaisen joka minulla oli pari vuotta sitten. Alkuvuodesta tulee kuulemma uusia malleja markkinoille. Siispä odotan.

Kävimme miehen kanssa lounaalla huomisen hääpäivämme johdosta. Nimeltään on sokeri, järjestyksessään kuudes. Ja aterian päätteeksi haimme sen tonkan jota en aamulla saanut. Piti näyttää ajokorttia että sain tätäkään.

Rantaleijona

Tänään pesin seitsemästä ikkunasta kolme. Olen tyytyväinen saldoon, vaikka tiedän että pitää ne loputkin joskus pestä. Kävin yliopistolla, hain opinto-oppaan, join kahvit ja metsästin turhaan opintoneuvojaa. Lomalla oli vieläkin, varmaan niin kauan kuin helteet jatkuvat. Mutta selvisi kuitenkin, että vanhat opintoni eivät mene ihan yksyhteen uusien kurssien kanssa. Että ylimääräisiä esseitä on sitten joskus luvassa.

Hain tytöt iltapäivällä, treffattiin mies ja maattiin rannalla koko loppupäivä. Isompi meni rohkeasti mereen, keräsi kiviä ja leikki kaverinsa kanssa. Pienempi ei tahtonut olla vedessä, ei hiekalla eikä pyyhkeellä. Paras paikka oli äidin/isän sylissä niin että kannattelija seisoi itse vedessä. Hypyttää kuitenkin sai, tai paremminkin piti. Evääksi fetakolmioita ja kylmää juomaa. Kotimatkalla kaupasta jätskit.

Korkeapainetta

Kesän kuumin päivä ja samaa on luvassa huomiseksi. Kaivan kaapin pohjalta hellemekot esiin, kun heinäkuussa jäivät vähälle käytölle. Meinasin jo viime viikolla tyhjentää ilmat tyttöjen uima-altaasta, mutta onneksi olin laiska. Huomenna pulahdan sinne itse.

Esikoinen leikkasi pienemmältä vähän hiuksia. Huomasin tapahtuneen, kun pienempi jätti jälkeensä takapihan terassille tupon haituvia. Sitten huomasin katsoa pienemmän otsaa pidemmälle. Ei ollut vaikea arvata mistä oli leikattu. Ensin esikoinen kielsi tapahtuneen, sitten kertoi pienemmän tehneen sen itse. Huomautin, että pikkusisko ei vielä osaa käyttää saksia. Tämän jälkeen tyttö myönsi hieman auttaneen siskoa leikkaamisessa. Lopulta myönsi tapahtuneen. Olivat kuulemma leikkineet parturia.

Kitkentää

Tyttöjen päivähoito on alkanut hyvin, kolmen puolipäiväisen perusteella uskallan näin sanoa. Esikoinen kuulemma syö sekä puuroa että perunaa. Pienempi on kuulemma rauhallinen. En usko, että puhumme samasta lapsesta. Kotona pienemmästä on kasvanut aivan mahdoton, täysin pitelemätön, kenenkään kontrollissa olematon riiviö. Tekee mitä tahtoo, milloin tahtoo ja kenelle tahtoo. Ja hymyssä suin tietenkin, virnistellen ja leikiksi luullen.

Viikonloppuna rappasin etupihan kukkapenkin. Poltin käteni ohdakkeessa ja jalan nokkosessa. Kaadoin pensaan ja revin pois mitkälie rikkakukat. Putsasin vielä takapihan kivetyksen ja kukkapenkin mullan heinästä ja sammaleesta. Nyt on siistiä ja selkä kipeä.

Illalla pyöräilimme koko perhe päämäärättömästi ympäri kaupunkia. Pysähdyttiin ruokkimaan sorsia ja jatkettiin joenvartta pitkin eteenpäin. Aurinko alkoi paistaa vasta kun iltapalat oli syöty.

Yhden aikakauden loppu

Kotiäitiajat on nyt historiaa, tytöt aloittivat tänään perhepäivähoitajalla. Pari kuukautta sitten käytiin tutustumassa ja tänään vietettiin yhdessä koko aamupäivä. Huomenna jäävät hetkeksi keskenään ja siitä pikkuhiljaa täyttä päivää. Kumpikaan ei ole ennen ollut hoidossa. Jännittäähän tämä. Onneksi ryhmään kuuluu toiset samanikäiset siskokset. Näytti tänään olevan mukavaa.

Olen jo vilkuillut tulevia kursseja, sivuainevaihtoehtoja, pakollisia ja syventäviä. Pikkuhiljaa pieni opiskelija sisälläni nostaa päätään. Uusia kyniä pitää ostaa, vihko ja kiva kansio. Huomasinpa myös, että kun suorittamani opintoviikot vaihdetaan opintopisteiksi, luku kaksinkertaistuu. Näyttää heti paremmalta.