Yksi tentti vähemmän

Pienempi tulee äitiinsä. Kävelee kaiket illat leikkikännykkä kädessään ja soittelee kavereitaan läpi. Välillä naputtaa viestejäkin. Pakkaa reppuunsa tavaroita, menee kuulemma kouluun ja kauppaan. Ja leikkikoiran masussa on haava, aivan kuten mummun ja papankin koiralla.

Minä mietin yhä niitä kesätöitä. Olen kiukkuinen ja hermostunut. Tänään alkaa taas uusi kurssi ja päiväjumppa jää välistä. Sekös tympii. Mutta eilinen tentti on takana, toivottavasti lopullisesti. Onneksi minusta tulee kirjastonhoitaja eikä tilastotieteilijää. Todennäköisyydet ja ristiintaulukoinnit jätän muille.

Piha on peilijäässä, mutta pyörätiet jo kutakuinkin asfaltilla. Ei muuta kuin pyöränselkään ja esiintymistaidon luennolle.