Pientä piristystä
Perjantaina söin hyvää ruokaa, taivaallista suklaakakkua ja join puoli pulloa punkkua. Oli varattu pöytä ravintolasta ja seurana muutama hyvä kotiäitiystävä. Eikä puhuttu lapsista, ainakaan paljon. Osataan mekin pitää hauskaa. Yksi harmitteli että oli lähtenyt autolla, toisella oli synttärit aamulla. Minulla lievästi flunssaa, mutta hyvin pärjäsin.
Lauantaina nuha iski kunnolla päälle. Mies meni illalla katsomaan kaupungissa esiintyviä suosikkejaan. Lasten nukahdettua minä siirryin sohvalle karkkisäkin ja kuuman mehun kanssa. Piti katsoa nauhoitettuja ohjelmia, mutta hyvä elokuva piti jälleen otteessaan.
Tänään pulkkailtiin mäessä ja nautittiin lauhasta kelistä. Mies teki ruokaa ja minä kirosin rikkinäistä imuria. Mutta eilisestä jäi karkkia ja päivälliseltä viiniä. Asiat voisi olla huonomminkin.
Lauantaina nuha iski kunnolla päälle. Mies meni illalla katsomaan kaupungissa esiintyviä suosikkejaan. Lasten nukahdettua minä siirryin sohvalle karkkisäkin ja kuuman mehun kanssa. Piti katsoa nauhoitettuja ohjelmia, mutta hyvä elokuva piti jälleen otteessaan.
Tänään pulkkailtiin mäessä ja nautittiin lauhasta kelistä. Mies teki ruokaa ja minä kirosin rikkinäistä imuria. Mutta eilisestä jäi karkkia ja päivälliseltä viiniä. Asiat voisi olla huonomminkin.
Kirjoitti Aamu Kahvi kello 18:15
2 kommentti(a):
Siis asiat voisivat olla paljonkin huonommin.
On mukavaa, kun osaa ja voi nähdä ystäviään sillä tavoin, että asiat pyörivät muuallakin kuin vain ja ainoastaan lasten asioissa.
Ihan aikuisten oikeissa asioissa.
Pitää omaa maailmankuvaa laajempana, ja antaa itselleenkin tunteen, että äityiden lisäksi on ihan '' oikea ihminen''
Oma arki on kuitenkin pääsääntöisesti täynnä kaikkea muuta. :-)
Mukavaa alkavaa tiistaita!
Nuo tapaamiset, puiston ja kerhon ulkopuolella, on ainakin minulle tosi tärkeitä. Ollaan ihan oikeasti kavereita ja ystäviäkin ja saadaan rauhassa jutella juuri nuita "aikuisten asioita" :)
Iloista keskiviikkoa!
Kommentoi
<< Takaisin etusivulle