Ei ihan sääntöjen mukaan

Esikoinen herää aamulla varttia vaille seitsemän, seitsemältä tahtoo mennä takapihalle pelaamaan "lakettia" eli krokettia. Tätä tahtomista jatkuu siihen asti, että aamupalat, vaatteiden vaihdot, pienemmän ruokkiminen ja siistiminen on tapahtunut. Ja sitten kun vihdoin sinne takapihalle ehditään, ei pelaaminen enää kiinnosta. Mukavampi nakella krokettipalloja orapihlaja-aitaan. Ei minusta.

Ystävä kävi yllätyskäynnillä. Haettiin kaupasta munia ja herkuteltiin pannarilla. Puhuttiin opiskelusta ja minäkin uhrasin hetken ajatuksistani niille asioille. Toisaalta tekisi mieli jo mennä ja joskus valmistuakin, mutta sitten ei kuitenkaan. Ei yhtään. Aion vaihtaa koulua, ala pysyy samana.

Pienempi otti askeleita taaperokärryn avulla ja hoksasi kuinka kansi saadaan työnnettyä pois rahin päältä.