Monologi

Talo on sekaisin, vai olenko se vain minä? Tavarat eivät tunnu löytävän omille paikoilleen, tekemistä, hommaa, mietittävää, stressattavaa on ihan liikaa. Vaikka liekö tuota oikeasti niin paljoa että pitää hermonsa menettää? Joutaahan nuo talvivaatteet tuosta laittaa, kevätsiivouksen tehdä, kaapit ja hyllyt järjestää.

Laiskottaa. Tympii. Väsyttää. Ärsyttää. Ärripurri. Ehkä se olen vain minä.

Kevätväsymys, voiko sellaista ollakaan? Vihdoin aurinko paistaa ja sitten masentaa. Typerää. Koko talvi pimeyttä purnattu ja nyt ei sitten kelpaa mikään. Oma vika.