Koirattomuutta ja kilpikonnia

Koira lähti eilen pitkästä viikonloppuhoidosta. Hännän heilutusta, vinkumista ja naaman nuolemista. Ikävä kotiin oli ilmeisen kova. Tuliaisiksi fruit dropseja.

Aamulla katsoin väärin kelloa ja kiireellä kerhoon. Oltiin sitten ensimmäisiä. Pienempi valvoi ensimmäistä kertaa kerhossa. Vaatii harjoitusta olla kahden kanssa.

Kaveri kävi vauvansa kanssa. Ikäeroa pienempään neljä päivää, mutta kokoeroa kymmenen senttiä. Tosin sukupuolikin on eri. Ovat silti vierekkäin melko hupaisa näky.

Isompi on ihastunut kilpikonna Frankliniin. Päivällä katsottiin pari jaksoa. Ollessani polkemassa oli vielä huijannut isänsä uskomaan, ettei tälle päivälle oltu jaksoja katsottu. Niinpä lisää kilpikonnia, karhuja ja majavia.