Tästä se päivä alkaa

Kännykän herätys piippaa kuuden aikaan. Aamu-unisena sitkuttelen puoli seitsemään ennen kuin jaksan nousta. Mies on jo ylhäällä, hakee lehden. Silmät ristissä laitan kahvit tippumaan. Ulkona on pimeää, vettä sataa niin kuin eilenkin. Tehdään miehen kanssa aamupalaleivät, voita, juustoa ja paprikaa. Jaetaan lehti puoliksi, miehelle loppupää ja minulle alku. Saan kaadettua kahvin kuppiin kun pienempi herää. Vaipanvaihdon jälkeen on jo pirteä kuin peipponen. Tyttö lukee itsekseen sohvalla kirjoja, välillä hakee miehen tuoremehusta hörpyn. Käy sylissä ja menee taas takaisin sohvalle. Luen jo päivän mielipidekirjoituksia kun esikoinenkin herää. Hitaasti ja venytellen, pienellä kitinillä. Äitiinsä tullut. Mies lähtee pyöräilemään töihin. Pukee sadetakin ja hupunnarut tiukasti rusetille. Tytöt lukevat kirjoja, pestään hampaat ja kaivan päivän vaatteet esiin. Vielä tahtovat piirtää kortit hoitokaverille. Minä laitan eteisenlattialle valmiiksi kaksi kasaa ulkovaatteita. Hiusten harjaus, esikoiselle ponihäntä ja pienemmältä nenän niistäminen. Puen pienemmälle vaattet ja esikoinen yllättää iloisesti pukemalla itse. Hoitoreppuun kuravaatteet mukaan, tytöt pyöräperäkärryyn ja kärry minun pyörään kiinni.

Kahdekasalta olen takaisin kotona. Laitan märän tuulipukuni kuivumaan. Keitän valmiiksi perunat, petaan sängyt ja valmistaudun luennolle.