19.2.07

Tuolin valloitusta

Esikoinen sai viikonloppuna ensimmäiset omat luistimet. En ollut mukana jäällä, kun tyttö hokkareita kokeili, mutta tytön omien sanojen mukaan "isä veti ja minä itkin". Mutta oli kuulemma ollut kivaakin. Eniten tuntui kaatuminen pelottavan. Lupasin, että sitäkin tullaan harjoittelemaan.

Pienempi keksi kuinka keittiön tuolilla istutaan. Siihen kiipeäminen on hauskaa, sen päällä seisominen vielä hauskempaa ja jalkojen heiluttelu reunan yli kaikkein hauskinta. Ja sitten on vielä se tippuminen, kun liikaa innostuu ja motoriikka pettää. Itkusta ja mustelmista huolimatta tyttö kiipeää sinnikkäästi takaisin. Syöttötuolin voi nyt piilottaa varaston kauimpaan nurkkaan.

Päätin jälleen ottaa itselleni käyttöön karkkipäivän. Vain kerran viikossa niin pysyy kohtuudessa.

3 kommentti(a):

Blogger Aamu Kahvi sanoi kello 09:37: 

Voin kuvitella, että houkutus on suuri, varsinkin jos on työkseen makeisten lähellä :) Saa nähdä kuinka kauan pystyn pitämään lupaukseni karkkipäivästä, minullakin herkkuja uppoaisi päivittäin :/

Blogger vintti sanoi kello 19:59: 

Mä lupasin itselleni herkkupäivän vuoden alussa, nyt alkaa ote lipsumaan. kamalan tarkkana joutuu olemaan, nytkin on tänään mennyt salmiakkia..ihan paljon enemmän kuin kohtuullista olisi.
Huh.
Skarpataan yhdessä.

Nuo lapset on hurjia tuon kiipeilyn kanssa, ihme että ne on hengissä... Puhun siis omistani .-)

Blogger Aamu Kahvi sanoi kello 12:53: 

Hyvä, skarpataan yhdessä :) Nyt olen ihan aikuisten oikeesti päättänyt, että tähän jatkuvaan herkkujen naposteluun on tultava joku roti. Ja jos minä itse en niitä rajoja aseta niin ei kukaan :) Tavoitteena on mahtua ensi kesänä viime kesän mekkoihin!

Samaa ihmettelen minäkin! Lapsilla on ihmeellinen kyky toipua omista mukelluksista :)

Kommentoi

<< Takaisin etusivulle