Kaupunkiratsu
Eilen ennen proosaa ehdin pikaisesti juosta kaupungin läpi. Löysin lahjan isälleni ja pienemmälle. Vielä jäi miehen lahja ostamatta. Puuttumaan jäi myös poropiirakan poro, kun kauppahallin lihakoju oli sulkenut jo luukkunsa. Illalla pää täynnä keskeneräisiä tarinoita, alkuja ja loppuja, mutta itse juoni hakusessa.
Tänään aamu sarasti kauniina ja kylmänä. Posket punaisina kuopuksen yksivuotisneuvolaan. Kaikki hyvin, kasvu ja kehitys tasaisen varmaa. Kaupan päälle rokote reiteen. Esikoinen ei olisi tahtonut lähteä odotushuoneen lelumerestä, lopulta sain houkuteltua banaanilla mukaan.
Illalla luvassa vielä lisää kaupungilla juoksemista, kesäkukkien vaihtoa kanerviin ja valmisteluja huomiseksi. Onneksi mummu lupasi leipoa täytekakun pohjan.
Tänään aamu sarasti kauniina ja kylmänä. Posket punaisina kuopuksen yksivuotisneuvolaan. Kaikki hyvin, kasvu ja kehitys tasaisen varmaa. Kaupan päälle rokote reiteen. Esikoinen ei olisi tahtonut lähteä odotushuoneen lelumerestä, lopulta sain houkuteltua banaanilla mukaan.
Illalla luvassa vielä lisää kaupungilla juoksemista, kesäkukkien vaihtoa kanerviin ja valmisteluja huomiseksi. Onneksi mummu lupasi leipoa täytekakun pohjan.
Kirjoitti Aamu Kahvi kello 12:30
2 kommentti(a):
Mummut on ihania!
Kumman kiireiseksi monen pikkuasian hoito ja puuhastelu saa arjen.
Iltaisin välillä tuntuu, ettei mitään ole tehnyt- vaikka päivä on pieniä tapahtumia täynnä.
Lahjojen osto on yhtaikaa hankalaa ja mukavaa.
Nuo piikit oli aina kovin pahoja.Auts.
Ihania ovat :) On kyllä onni, kun oma äiti asuu ihan lähellä ja on yleensä tarvittaessa avuksi.
Pikkuasioista tahtoo kertyä aina iso vyyhti, pitää ehtiä sinne ja tänne ennen kuin menee kiinni ja pitää muista sieltä ja täältä ostaa sitä ja tätä :) Puuhastelu on kyllä mukavaa, mutta aikaa saisi olla enemmän.
Hankalaa tosiaan, jos ei ole mitään mielessä, mutta sitten mukavaa kun löytää just sopivan tai edes sinne päin :) Ja lahjojen antaminen yleensäkin on tosi mukavaa!
Iloa viikonloppuun!
Kommentoi
<< Takaisin etusivulle